Päivä 07 | Amarillo - Santa Fe

Lohikäärme katselee auringonnousu Big Texanin pihalla!

---

Illinois, Missouri, Kansas, Oklahoma, Texas ja tänään New Mexico mikä on yksi omista suosikkiosavaltioista amerikan ihmemaassa. Liikkeelle tutun kasiysi-kaavan mukaan <=> kasilta aamiainen ja ysiltä käy. Olisi kyllä voinnut käydä ilman Big Texasin tuhtia aamiasitakin mutta sillä käy ainakin tukevasti ja jaksamme hyvin Kix Burgerin burgerihuikopalalle. Kotona sitten takaisin hedelmäjogurttimysli-linjalle. Aamiaisen ja lounaan välissä tietty pullakahvit puolimatkan krouvissa Adrianissa... :]
Ja tänään on myös kahden automuseon päivä. Russels Trevel Stop ja Santa Rosa. Kumpi parempi? Paha sanoa, mutta autoväkeä automuseot tietty kiinnostavat. Päivän ensimmäinen stoppi oli Pawn-shop, osto- ja myyntiliike josta Max sai matkakitaran josta on puhunut koko matkan. Tarkoitti myös sitä, että punaisessa Datsunissa alkoi non stop elävän musiikin konsertti! :]
Osoitteena tänään maan kuulu Santa Fe. Taidekaupunki, lomakaupunki, hieno kaupunkin ja sillä lailla... ja Starbukskaupunki. En ole mikään varsinainen Starbuks fani mutta oikea kahvi maistuu. Päivällinen paikallisessa panimoravintolassa, jossa tulee kokeiltua muutamia laatuja kun huomenna vapaapäivä!

---

 Max saa tänään paljon puhutun kitaran Amarillon osto- ja myyntiliikkestä. Ja vielä sinisen hyvälaatuisen automatkamallin... ja Nina saa ensimmäisen serenadin!

---

 New Mexico... lumon maa!

---

 Tyttö ja äijäauto... ja äijä ja tyttöauto!

Päivä 06 | Clinton - Amarillo

 Pommilla tarhaan sillä aikaa kun mama sähköhoidossa... :) ... Route66 museon ihmeitä!

---

Kaikki tiet vievät Amarilloon. Ensin tie vie meidät kuitenkin Elk Cityn Route66 museoon joka selkeä ykkönen Amerikassa sarjassa Route66 -museot. Clintonissa olisi ollut myös R66-museo tarjolla, mutta kulttuuriryhmämme oli sitä mieltä, että yksi hyvä museo on hyvästä.
Sitten alkaa ollakin Texas kohdalla... aakea laakeus on ollut jo hyvän aikaa läsnä. Missouri tasoittuu pikkuhiljaa Oklahomaa kohti ja sitten sitä avaruutta riittää suuremmallekin egolle. Shamrokissa Texaskahvit ilman texaspullia ja tankkille mentäessä löydämme vahingossa 'kupla-ranchin'. Puoli tusinaa pellon laitaan puoliksi upotettua vw-kuplaa. Olin kuullut niiden olemassaolosta, mutta eivät olleet koskaan osuneet kohdalle kun lymyilivät vähän sivussa reitiltä. 
Illalla on sitten pihvipäivä... pihvi-ilta Big Texan Steak Ranchilla. Max vähän harkitsee kahden kilon pihvin syömistä, mutta päättää sitenkin koittaa vasta seuraavalla kerralla. Yksi tämän maan kansalainen on juuri päättämässä urakkaansa 51 minuutin kohtaan. Hetken päästä stagella nousee kaksi australialaista. Toinen hoitaa homman 40 minuutissa! Viva Australia!

---

 Sopraanot La Leena ja He Nina harjoittelemassa aarioita illan oopperaesitykseen. Alla ryhmämme tytöt museoleffassa.

---

Vanhemmat viettämässä laatuaikaa... kun pentu on hoidossa! :)

---

Matti tututumassa paikallisiin kun Päivin silmä välttää... Jukka ja Leena seuraavat tilanteen kehittymistä... :)

---

 Texasin lakeutta, Hannu ja Kiia.

VW-ranch tai sort of hylätyn hotellin risteyksessä.

Päivä 05 | Vinita - Clinton

Maailman suurin betoninen toteemipaalu.

Maailman suurin Coca-Cola pullo.

Maailman suurin pyöreä lato!

---

Kesää ilmassa ja kolme maailman suurinta nähtävyyttä... kulmakunnilla. Maailman suurin betoninen toteemipaalu, maailman suurin Coca-Cola pullo ja maailman suurin pyöreä lato. Siinä järjestyksessä samaan päivään. Amerikassa kaikki on suurempaa paitsi hotellien uima-altaat. Aamu-uinti, aamiainen ja baanalle. Ensimmäinen stoppi toteemipaalulla heti kohta Chelsean jälkeen. Tarkalleen ottaen Foyil-nimisessä paikassa.
Tulsan sivuutamme konetietä erinomaisen vähässä liikenteessä. Oklahoman sivuutamme niin ikään konetietä suht vilkkaassa liikenteessä. Molemmat isot taajamat menevät ongelmitta kuten koko päivä. Koputetaan puuta (omaa päätä), mutta toistaiseksi retki on sujunut ilman yhtään teknistä ongelmaa. Ninan Nissanissa paloi oranssi moottorin varoitusvalo pari ensimmäistä päivää, mutta kun Nina sai poistettua Nissanistaan karstat valo sammui ja on pysynyt sammuksissa.
Maailman suurin CocaCola pullo ja pyöreä lato ovat vierekkäin Arcadiassa. CocaCola-pullo on Pops nimisen ravintolan pihassa. Pops on cokispullon lisäksi kuuluisa limuistaan. Niitä on noin 400 erilaista mitä ihmeellisempiä makuja; guavebanaania, inkiväärimansikkaa, maissia, kurpitsaa ja sen selaisia makuja. Limuja ei lähde matkaan mutta syömme Pops-burgerit. 
Ennen Popsia kulttuuriryhmämme harrastaa myös museo-kulttuuria ja käymme pienessä mutta ihmeellisessä moottoripyörämuseossa. D-X on pieni vaatimatoman näköinen rakennus joka kätkee sisäänsä suuria ihmeitä. Mm. Triumphin malleja 1900-luvun alkuvuosilta. Ensimmäisen vuosikerran (1975) Gold Wingin. Kuljetuslaatikoissa edelleen olevia uniikkeja pyöriä... ja pienen kirppari osaston monella vanhalla LP-levyllä. Viisi niistä päätyy minun ja Brunon punaiseen Datsuniin.
Punainen Datsunimme ja kaikki muut kulkuneuvomme ovat päivän päätepysäkillä Clintonissa hyvässä ajassa ennen kuutta. Sitä ennen kävimme Weatherfordin avaruusmuseon ovenkahvassa. Avaruusmuseo olisi saannut todennäköisesti päivän ainoan ryhmänsä mutta oli sulkenut obensa 10minuuttia ennen kuin olimme paikalla!
Clintonissa Brunon kanssa käytetyn epävireisen kitaran metsästystä. Mutta kitaran metsästys harrastus ei tuota tulosta vielä tänään. Koko pieni Clinton on käytännössä kiinni. Pääkadun jokainen liike on mennyt kiinni niin ikään viideltä. Yap, meillä on ollut jo pari päivää päällä harastus nimeltä käytetyn kitaran metsästys. Halpa pitäisi olla kun se jää Amerikkaan.

---

 Leena ja Nina tutkimassa moottoripyörämuseon museoitunutta huussia. Keskustelu taisi päättyä että maybe next time!? :)

---

 Triumph vuosimallia 1909 on yksi D-X museon aarteista!

---

Kiia pitää Jukan selästä 'missämenään' maantiedon oppituntia Ninalle ja Leenalle.

Päivä 04 | Rolla - Vinita

 Maailman suurin lahjatavara kauppa, josta kukaan ei päässyt tyhjin käsin ulos! Päivin ja Jukan matkaan lähti ainakin hupparit. Tiinalla kassalla jotakin parempaa päälle pantavaa illaksi.

---

Rollassa rullaamaan aamuysiltä kohti aamukabareeta tai tarkalleen ottaen kohti Burleski-klubia jossa aamu-tankotanssit. Uranuksen alueelta löytyy kaikkea muutakin tarpeellista. Kiväärikauppaa, dinosaurusta, lontoonbussia, adultstorea, karkkikauppaa ja sillä lailla.
Uranukselta matka jatkuu kohti World Biggest Gift Shoppia, jossa en ole koskaan pysähtynyt. Giftstore on huima. Todennäköisesti maailman suurin kuten iso teksti ulkoseinässä sanoo... ja jokainen meistä näyttää tulevan sieltä nyssäkkä tassussa ulos ja suuntaavan kohti viereistä karkkikauppaa Kiian johdolla. 
Suu makeaksi ja matka jatkuu kohti Missourin Springfieldiä ja Kansasin kulkaa jossa käymme moikkaamassa Autot leffan Marttia, eikä Cars-elokuva ole vieläkään nähtävissä NetFlixissä! Oklahoman lähestyessä otamme hyvät iltapäiväpölyt vanhimmalla käytössä olevalla Routen pätkällä. Matti kehuu Camaron maasto-ominaisuuksia. Mielenkiintoista nähdä kuinka kauan vanhin pätkä pysyy auki. Se alkaa tänään olla enemmän mökkitie kuin päällystetty maantie.
Päivän viimeinen stoppi Biisoni bensa-asemalla ja loppuhuipaitus päivän päätepysäkillemme Vinitaan, joka ei taida olla mistään kuuluisa. Mutta hotellimme vieressä on Rodeo areena ja karjahuutokauppa. Ja yksi auki oleva meksikolainen ravintolakin löytyi kävelyetäisyydeltä! Jos eilen oli kahden buffan päivä niin tänään oli kahden meksikolaisen päivä. Buena notte Vinitasta!

---

 Jukka tankkaa ja Martti tarkkaileen. Alla kaksi marjaa, Martti ja Vertti... eikun Martti ja Kiia... :)

---

 HD-Miehemme vanhimman Routepätkän alussa tai lopussa. Alla Nina vie Datsuniaa tuttuun tahtiin... reippaasti!

---

Tyypillinen AutoRoute taukoaktiviteetti. Autoroutella ryhmän naiset esittävät aamuisin mm. tankotanssiohjelmaa!

Päivä 03 | Springfiled - Rolla

 Matti, Päivi ja Camaro jossa ei ole cd-soitinta. Jostakin ihmeen syystä Blues-mies Matti ei halua vaihtaa Datsuniin jossa todella erinomainen premium cd-soitin huippi äänentoistolla! Alla Kiia ja Tiina ja Challanger, jossa siinkään ei cd-coitinta :)

---

Se oli sitten kahden buffan päivä. Aamubuffa ja iltabuffa ja siinä välissä päivähampurilaiset ja iltapäivädonitsit. No se donitsit oli liioittelu draamaa kuten leffojen käsikirjoituksissa. Mutta kaloreista riippumatta Brunon ja minun Datsunissa oli tänään tuotekehittelypäivä, joka lähti pesukarhuista joita on paikka paikoin auton alle jäänneinä kilometrin välein. Kehitimme pesukarhu ajoasun moottoripyöräilijöille. Nahat tyhjiksi ja molempiin käsiin pesukarhurukkaset. Samalla ajatuksella saisi kätevästi bootsien lämmittimet ja vielä yksi pesukarhu päähän, niin koossa viiden pesukarhun ajoasu ja sillä lailla. Siihen vielä peuran nahka ympärille ja Buffalo Billkin olisi asusta kateellinen.
Pesukarhuista riippumatta ensimmäisen buffan jälkeen osoitteeksi St Louis ja Eeron kaari, jonka ympäristö on täydellisen myllerryksen vallassa. Valmista 2017 sanotaan jossakin plakaatissa. Mutta kaarelle pääsee ja kaaren päälle pääsee. Seitsemän meistä menee ylös ja kolme ahtaanpaikan kammoista menee kaarileffaan. Kuulun itse niihin kolmeen ahtaanpaikan kammoiseen Ninan ja Maxin lisäksi. Ylös menevä hissi on enemmän tai vähemmän klustrofobinen.
Aamupäivän ohjelmaan kuului myös Henryn Golf Ranch sekä virallinen Route66 Kirppari, josta lähti mukaan yhtä ja toista pientä. Päivä päättyy tänään Rollaan, mihin se ei ole koskaan aikaisemmin päättynyt. Autoroutella on Chicagon ja Amarillon välissä yksi päivä enemmän mikä antaa enemmän sitä niin sanottua tötöily aikaa. Mutta täyttyy se päivä meiltä helposti silti vaikka ajettavaa vähemmän ja kilpailemme auringonlaskun kanssa siitä kumpi ehtii ensin Rollaan. Auringonlasku voitti 26 maililla mutta vain 26 maililla.

---

 Eeron kaari, Nina lyhtypylväs, Max, oma käsi ja Eeron kaari.

---

 Rock-kalat ja rokki ryhmämme St Louisissa.

---

Se oli Leenan ajopäivä tänää ja Julla laitetiin autoon. Leena ja Jukka matkustavat vuorotellen autosymbioosissa Kiian ja Tiinan kanssa! Leenan aamuonellinen hyvy säilyi Rollaan saakka.

Päivä 02 | Chicago Springfield

 Max tekemässä reportaasia Datsunistamme!

Tiina, Leena ja Kiia saivat päheimmän pelin. Punaisen Challangerin!

HD-Cowboyt Jukka ja Hannu tankilla!

---

Dollar, Alamo, HD-Chicago ja matkaan. Eilisen illan arvio oli, että kaiken tötöilyn jälkeen pääsemme matkaan puolilta päivin. Arvioi osuu aika lähelle. Pääsemme matkaan 1230. Autovuokraamo Dollarissa tötöilemme pisimpään. Helin autoa odotamme melkein kolme varttia.
Autojen suhteen menne sillä lailla tasapuolisesti että kukaan ei saannut mitä tilasi. Lauseke 'or similar' toteutui. Mutta Bruno ja minä olimme ainoat joilla oli huono onni. Jeep Grand Cherokee vaihtui Nissan Rogueksi. Helille Rogue sen sijaan oli upgreidaus. Matti ja Päivi saivat päheän Camaron Mustangin sijaan. Tiina, Leena ja Kiia vetivät autolotossa pisimmän korren. Heille napsahti räyhäkkä Challanger.
HD-Chigagossa ei ole arvontaa. Jukka ja Hannu saivat Switcbakin ja Ultran kuten piti.
Pienen treenauksen jälkeen ryhmä pysyy koossa. Jukka ja Hannu ovat cowboyt letkan perässä, jotka vahtivat että nelirattaiset pysyvät koossa. Ja täytyy sanoa, että erikoiselta se tuntui lähteä autolla Routelle... :) ... erilaista mutta hauskaa autollakin varsinkin kun autokaverina ARKK'n (AutoRoutenKuntoKlubi) perustajajäsen Bruno Maximus, joka ei ole mitenkään ujo ja hiljainen.
Päivän ajo sujuu hyvin ellei erinomaisesti. Nina tosin aina välillä ihmetteli, että eikö se Camaro kulje kun tuppasi aina välillä tulemaan rakoa... :) ... päivän päätepysäkillä Springfieldissä 7,5 minuutin kulttuurikäynti Lincolnin kotitalolla ja Microtellin asumaan ja Applebeehen syömään.

---

 Texagolla. Palveluksessanne Blues-Matti ja Kiia!

---

 Abraham Lincolnin kotitalo hämärtyvässä illassa. Huomaa kuvassa Lincolnin haamu!

Route66

Päivä 01 | > Chicago

Lento Suomesta Amerikkaan sujui mukavasti Finnairin uusimmalla kalustolla :]

---

NewYork NewYork ja heti kohta Chicago Chigago. Vaihto oli haipakka, mutta toimi Finnair oli tunnin myöhässä. JFK'n lentokentän täti seisoi vastassa ExpressTransit kyltin kanssa. Sitten mentiin expresstarsit  ja kolme varttia myöhemmin istuin Chicagon koneessa. Paitsi että kone ei lähde mihinkään. Reiluuden nimissä American Airlanes on kaksi tuntia myöhässä. Reiluus johtuu lähenevästä myrskyrintamasta. New Yorkissa sataa. Sataa kovastikkin.
New Yorkin sateista riippumatta ryhmä löytyy sieltä mistä pitääkin kun sinne asti pääsen. Lentokentältä. Tarkkaan ottaen Hilton O'haresta. Tuloaulasta on mukavan lyhyt kävelymatka hotellin aulaan. Mukava kun ei tarvitse singahtaa mihinkään millään.
Pari kalkkunalihapullaa, pari matkasanaa ja pari coronaa ryhmän kanssa ja sitten sitä alkaakin olla niin sanotusti unikamaa. Suomen kello käy jo aamua. Good night, buena notte ja sillä lailla. Aamulla tien päälle... autolla. Tuntuu erikoiselta ajatukselta, mutta ehkä siihen tottuu matkan aikana!?

---

 Grönlanti näytti hulpealta vaikka ei kutsuvalta Helsingin ja New Yorkin välisellä lennolla.